Kokemuspiste

Käpyaulasta löytyvällä Kokemuspisteellä voit kokeilla erilaisia pelejä. Kokemuspisteen työntekijät neuvovat pelin valinnassa ja antavat lisätietoja. Työntekijät tunnistaa oranssista nauhasta ja yksi löytyy aukioloaikojen puitteissa Kokemupistetiskin lähettyviltä. Alueella peluutetaan myös Ropeconin skenaariokilpailun pelejä. Pelinjohtoakin pääsee kokeilemaan tilan salliessa. Kokemuspiste on avoinna pe 15-21, la 10-21 ja su 10-17.

Tietoa eri peliharrastuksista ja niiden aloittamisesta

Pikalinkit eri peliharrastuksiin:
Figupelit
Korttipelit
Larpit, eli liveroolipelit
Lautapelit
Roolipelit

Figupelit

Miniatyyripelit, tai tuttavallisemmin figupelit, ovat pöydällä pienoismallihahmoilla pelattavia strategiapelejä. Pelien teemat vaihtelevat aina historiallisista sotapeleistä fantasian eri variaatioiden kautta scifiin. Yhteistä kaikille figupeleille on kuitenkin se, että ne kuvastavat lähes poikkeuksetta jonkin asteista konfliktia, jossa pelaajat ovat konfliktin eri puolilla. Pelattavissa skenarioissa yleensä ensisijainen tavoite ei ole vastustajan armeijan täydellinen teilaaminen, vaan jonkin tietyn tavoitteen suorittaminen, joskin jonkin tasoinen yhteenotto on vääjäämätön molempien pelaajien yrittäessä suorittaa oman tehtävänsä, estäen samalla vastustajaa suorittamasta omaansa.

Harrastukseen kuuluu itse pelaamisen ohella varsin kiinteänä osana miniatyyrien kokoaminen ja maalaaminen, sillä useimmat figut toimitetaan paljaan muovin tai metallin värisinä osina.

Sekä pelaamisen, että maalauksen saralla harrastuksen kilpailullinen puoli on varsin hyvin edustettuna, niin Suomessa, kuin ulkomaillakin.

Pelaajamäärä ja pelien kesto:

Tavallisimmin miniatyyripelejä pelataan yksi vastaan yksi asetelmalla, joskin useampikin pelaaja on mahdollista sisällyttää useimpiin peleihin, joko valmiiden sääntöjen kautta tai pelimekaniikkaa soveltamalla.  Pelit ovat kestoltaan yleisimmissä peleissä kahden tunnin molemmin puolin, mutta pelin pistekokoa muuntelemalla peliaikaa voidaan kontrolloida varsin tehokkaasti. Nyrkkisääntönä, mitä enemmän pelissä on figuureja, sitä pidempää keskimääräinen peli kestää.

Hinta:

Miniatyyripelien hintahaitari on varsin laaja ja riippuu usein itse pelin lisäksi halutusta armeijakoosta ja siitä kuinka paljon on valmis laittamaan vaivaa tarpeellisten Halvimmillaan ryhmätason peleihin pääsee mukaan jo muutaman kympin sijoituksella valmiiksi maalattuja figuja käyttävissä peleissä (esim. X-Wing). Yleisimmin aloituskokoiseen armeijaan saa kuitenkin varautua, pelin skaalasta riippumatta, laittamaan kiinni 100-150€. Standardikokoisiin armeijoihin usein yli 200-300€:kin. Useimmat pelit myös tarjoavat yhden tai kahden pelaajan aloituslaatikoita, joilla peliä on helppo kokeilla.

Itse miniatyyrien lisäksi on syytä ostaa tarvittavat sääntökirjat, peliavusteet (mitat, nopat, yms.) sekä tarpeet miniatyyrien kokoamiseen ja maalaamiseen. Sääntökirjojen hinnat riippuvat hyvin paljon pelistä, mutta pyörivät useimmiten 30 e:n yläpuolella. Peliavusteet useimmiten saa kasaan alle 10€:n sijoituksella. Tarvittaviin työvälineisiin (sivuleikkurit, askarteluveitsi, maalit ja siveltimet) menee 30-40€, josta suurin osa menee aloittelijalle riittävään 10-12 maalin settiin.

Miniatyyrien ja kokoamis-/maalausvälineiden lisäksi useimmat pelit tarvitsevat myös pelialustan ja jonkin laisia maastonkappaleita. Maaston ja pelialustojen hintaan vaikuttaa itse figuureja enemmän se paljon on valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa niiden tekemiseen. Itse rakentamalla ja luovuutta käyttämällä kattavankin setin saa aikaiseksi muutamien kymppien sijoituksella. Jos taas haluaa ostaa valmista, niin tähänkin saa upotettua helposti satasen, jos toisenkin. Alkuun useimmille toki riittää sopivan värinen pöytäliina, muutama kirjapino sen alle ja jokunen pahvinen puu/rakennus pyödälle näköesteeksi.

Kuinka jatkaa harrastusta ja lisätietoja:

Helpoiten alkuun pääsee joko tutustumalla itseään kiinnostaviin peleihin netin välityksellä valmistajien omilla verkkosivuilla ja netin keskustelufoorumeiden kautta (suomenkielisistä ensisijaisesti www.sotavasara.net). Näiden kautta usein saa helposti yhteyden ihmisiin jotka mieluusti esittelevät pelejä uusille harrastajille ja auttavat alkuun.

Tämän lisäksi useimmilla vähänkään isommilla paikkakunnilla toimii alan liike (Poromagia, Fantasiapelit, Games Workshop & Puolenkuunpelit, sekä hajanainen joukko askartelu-, lelu- tai harrasteliikkeitä), josta voi kysyä apua aloittamisen suhteen ja metsästää pelikavereita. Samaten suurimmissa kaupungeissa toimii miniatyyripeleihin keskittyneitä yhdistyksiä, jotka järjestävät säännöllistä pelitoimintaa. Näitä on helpoin metsästää aikaisemmin mainitun www.sotavasara.net sivuston kautta.

Korttipelit

Korttipelit ovat useissa tapauksissa rinnastettavissa lautapeleihin, mutta niissä tyypillisesti korostuu pelaajien omat käsikortit ja korttipakat. Korttipeleiksi nimitetään niin kortteja pelivälineenään käytettäviä seurapelejä kuin pakan optimointiin ja laskemiseen perustuvia strategiapelejä.

Keräilykorttipelit ovat korttipelien alakategoria, joissa pakanrakennusta tehostetaan satunnais-korttipakkauksilla ja korttien vaihtelulla. Magic the Gathering on kiistatta tunnetuin keräilykorttipeli, mutta myös esim. Pokémonilla ja Vampirella on laaja pelaajakunta. Tällä hetkellä nousussa oleva suuntaus on lautapelien tapaan lisäosiin perustuvat keräilykorttipelit, joista suosituimpia ovat olleet mm. Netrunner ja A Game of Thrones -korttipeli.

Pelaajamäärä ja pelien kesto:

Kilpailulliset korttipelit, kuten monet keräilykorttipelit, ovat luonteeltansa kaksintaisteluita. Useamman pelaajan ottelut ovat kuitenkin suosittuja hupimielessä. Pääosa korttipeleistä on helposti laajennettavissa suuriinkin pelaajamääriin.

Keräilykorttipelien kesto vaihtelee paljon pelaajien pelityylien mukaan: ottelu voi päättyä 5 minuutissa tai kestää jopa tunninkin. Yleensä hyvin kulkevan kaksinpelin kestää parikymmentä minuuttia. Strategisiin lautapeleihin verrattuna erilaisten komponenttien vähäisyys sekä nopeat alkutoimenpiteet mahdollistivat usean pelin peräkkäisen pelaamisen.

Hinta:

Uusille pelaajille suunnatut aloituspakat maksavat yleensä 10-20e, pienet lisäkorttipakkaukset 3-5e. Vaikka keräilykorttipelit ovat edullisia aloittaa ja laajentaa pakkaus kerrallaan, pitkään harrastaneet ovat käyttäneet harrastukseensa myös pitkän pennin. Toisinaan vuosikaudet kokoelmassa lojuneet keräilyharvinaisuudet kerryttävät rutkastikin arvoa, joka on nykyään helppo materialisoida takaisin harrastuskäyttöön. Aloittelevan korttipelaajan tulee siis pitää kohtuus mielessä pakkauksia hankkiessa ja pyrkiä kerryttämään mieluummin pelikokemusta kuin korttipinojansa!

Kuinka jatkaa harrastusta ja lisätietoja:

Korttipeliharrastus lähtee usein liikkeelle yhteisenä harrastuksena kaveriporukassa, joista intohimoisimmat uskaltautuvat kokeilemaan taitojansa paikallisissa korttipelimyymälöissä järjestettävissä turnauksissa. Näitä ovat mm. Helsingissä toimiva Poromagia sekä laajemmin toimivat Fantasiapelit ja Puolenkuun Pelit. Suurin suomalainen keräilykorttipeliyhteisö netissä on mtgsuomi.fi, josta löydät tiedotteet pelitapahtumista ja kuumimmista pakkatrendeistä.

Larpit

Larppaamisessa eli live-roolipelaamisessa pelaajat eläytyvät kuvitteellisiin hahmoihin pukeutumalla ja käyttäytymällä hahmonsa tavoin pelinjohtajan ennakkoon suunnittelemassa pelissä. Jokainen pelaaja esittää yhtä larpin henkilöä, eikä pelin tarkkaa kulkua voi arvata etukäteen. Ennen peliä pelaajat ovat tutustuneet pelinjohtajien tekemään kuvaukseen hahmostaan, tämän kontakteista, eli pelissä olevista tutuista hahmoista, sekä pelimaailmaan. Pelissä tämän ennakkomateriaalin pohjalta jokainen pelaaja pyrkii esittämään hahmoaan ja eläytymään hahmoonsa parhaansa mukaan, ja pyrkii toimimaan niin kuin uskoisi tämän toimivan.

Vaikka kyseessä onkin rooliPELI, ei perinteisen pelaamisen kaltaista kilpailua tai tarvetta voittoon muista ole; voittajia ovat kaikki ne pelaajat, jotka ovat nauttineet pelistä.

Pelit voivat sijoittua niin historiaan, nykypäivään, tulevaisuuteen kuin kuvitteelliseenkin maailmaan. Vaikka klassisesti larpin usein uskotaan olevan fantasiaseikkailu Tolkienin Keskimaan tapaan, yleisiä peligenrejä ovat myös tulevaisuuteen sijoittuvat kyber ja sci-fi, nykyaikaan tai historiaan sijoittuvat pelit, sekä pelimaailmat, joissa Harry Potterin tai vampyyritarinoiden tapaan tavallisilta ihmisiltä piilossa elää yliluonnollisten olentoja omissa yhteisöissään.

Vaikka peli itsessään ei kestä yleensä kuin yhdestä päivästä viikonloppuun, voi harrastukseen kulua aikaa senkin edestä. Joissain peleissä on peliä edeltäviä työpajoja pelissä tarpeellisten taitojen kuten tanssien tai aseenkäytön opiskeluun tai syventämään hahmojen välisiä suhteita. Itse pelaamisen lisäksi useat pelaajat valmistavat asunsa ja muut pelivälineensä itse. Liikaa paineita vaatetuksesta ei kuitenkaan kannata ottaa: Sopivaa puvustusta löytää usein kirpputoreilta ja yksinkertainen perusvaate on helppo tehdä itsekin vaikka vanhasta lakanasta värjäämällä. Myös pelinjärjestäjältä tai kanssapelaajilta voi kysellä apua. Rekvisiittaa tärkeämpää on kiinnostus ja motivaatio.

Pelaajamäärä ja pelien kesto:

Larpeissa on Suomessa keskimäärin 20-70 pelaajaa, mutta myös kolmen pelaajan tai 150 pelaajan pelejä on nähty. Pelit kestävät yleensä päivästä viikonloppuun.

Hinta:

Yksi peli maksaa Suomessa yleensä 0 – 50€. Pelimaksulla katetaan yleensä pelipaikan vuokra, pelissä tarjottavat ruoat, mahdolliset lavasteet, sekä muut pelistä sen järjestäjille aiheutuneet kustannukset.  Pukeutumiseen ja muihin välineisiin voi myös käyttää runsaastikin rahaa, mutta se ei ole pakollista.

Kuinka jatkaa harrastusta ja lisätietoja:

Tulevista larpeista löytyy tietoa osoitteessa http://kalenteri.larp.fi/. Facebookissa jo liki tuhat larppaajaa kuuluu Suomi Larp – Larppaamisen Ilosta -ryhmään. Yleistietoa aiheesta löytyy http://www.larp.fi -sivustolta.

Lautapelit

Lautapelaaminen on varmasti lähes kaikille tuttu harraste lapsuudesta, jossa pelilaudalle asetellaan pelimerkkejä tai nappuloita pyrkien saavuttamaan pelin tavoitteet toisia pelaajia nopeammin. Afrikan tähden, Kimblen ja Monopolin kaltaiset tuuriin perustuvat pelit ovat kuitenkin vähemmistössä aikuisten suosimissa lautapeleissä, joissa strategialla on suurempi vaikutus pelin kulkuun, kuin pelkällä tuurilla. Aina peleissä ei myöskään enää kilpailla toisia pelaajia vastaan, vaan nykyään myös erilaiset yhteistyöpelit ovat lyöneet itsensä läpi. Näissä peleissä pelaajat pyrkivät voittoon yhdessä, sen sijaan, että pyrkisivät voittamaan toisensa.

Suosittuja ja tunnettuja tuoreempia lautapelejä ovat mm. Carcassonne, Menolippu (Ticket to Ride) ja Catanin Uudisasukkaat (Settlers of Catan). Peliä valitessa kannattaa kiinnittää huomiota pelaajien ikään, mahdollisesti kokemukseen ja myös pelin kestoon. Tarkoitushan on, että myös sellaisissa peleissä, joissa vain yksi pelaaja voisi voittaa, kaikilla olisi pelatessa hauskaa. Mikäli ei ole aivan varma, mihin lautapeliin kaupassa tarttuisi, pelipakkausten kyljessä maininnat voitosta Saksan Spiel des Jahres tai Suomen Vuoden perhe-, lasten- tai aikuisten pelikilpailuissa ovat hyviä mittareita pelien laadusta.

Pelaajamäärä ja pelien kesto:

Yleensä pelaajia tarvitaan vähintään kaksi tai kolme ja enintään neljä tai viisi. Pelejä joihin mahtuu yli viisi on jo huomattavasti vähemmän. Lyhyimmät pelit kestävät vain joitain kymmeniä minuutteja, pisimmät pelit taas monia tunteja.

Hinta:

Perushinta peleille on välillä 35-60 euroa. Paljon komponentteja sisältävät pelit maksavat 75:stä eurosta ylöspäin. Pienempien pelien hinnat alkavat noin 20 eurosta.

Kuinka jatkaa harrastusta ja lisätietoja:

Pelata voi kuka tahansa kavereidensa kanssa. Pelikerhoista löytyy paitsi monipuolisesti peliseuraa, myös usein mahdollisuus pelailla muiden pelejä, jolloin pääsee tutustumaan laajemmin erilaisiin peleihin ilman että joutuu hankkimaan pelejä itselleen. Suomen lautapeliseuran foorumilta löytyy tietoa paikallisista pelikerhoista sekä mahdollisuus hakea peliseuraa: http://lautapeliseura.fi/foorumi/

Roolipelit

Roolipeleissä osallistujat luovat yhteisen tarinan, jossa he seikkailevat pelihahmoina. Pelaaminen tapahtuu kertomalla, mitä hahmot tekevät tai ajattelevat eri tilanteissa. Yksi pelaajista ottaa pelinjohtajan roolin ja tämän tehtävänä on ohjata tarinaa ja pelata pelimaailman muita kuin pelihahmoja. Käytössä on usein pelisääntöjä, jotka esimerkiksi kertovat, milloin pelaajan tulee heittää noppaa, jonka silmäluku kertoo mitä tapahtuu. Tarina syntyy pelinjohtajan, pelaajien hahmojen ja käytössä olevien sääntöjen yhteistyönä. Tästä johtuen roolipeleissä ei yleensä ole voittajaa tai häviäjää ja tavoitteena on luoda kaikkia viihdyttävä kokemus.

Lisätietoja roolipelaamisesta voi lukea Roolipelitiedotuksen blogista: https://roolipelit.wordpress.com/mita-on-roolipelaaminen/

Pelaajamäärä ja pelien kesto:

Roolipeli tarvitsee pelinjohtajan ja 1-4 pelaajaa. Pelaajamäärä voi olla myös suurempia, mutta kannattaa huolehtia, että kaikki voivat osallistua peliin tasapuolisesti. Pelinjohtaja valmistelee pelattavan seikkailun etukäteen. Pelin kesto riippuu usein siitä kauan pelaajilla kestää läpäistä pelinjohtajan luoma seikkailu. Pelin kesto voidaan kuitenkin sopia yhdessä ja yksi seikkailu voidaan jakaa useampaan pelikertaan. Yksi pelikerta voi kestää esimerkiksi 3-4 tuntia.

Hinta:

Roolipelejä myydään kirjoina. Kirjat sisältävät usein pelimaailman sekä säännöt pelin pelaamiseen. On julkaistu paljon erilaisia roolipelikirjoja, jotka voivat olla 30 sivua pitkiä vihkosia tai usean sadan sivun pituisia kirjoja. Pienemmän roolipelin voi ostaa 10-15€ hintaan ja paksummat kirjat maksavat 30-60€. Kirjojen mukana tulee usein valmiita seikkailuja ja kirjat antavat ideoita omien seikkailujen kirjoittamiseen. Jos peliryhmä innostuu jostakin tietystä roolipelistä, niin yksi kirja voi riittää kymmeniksi pelikerroiksi, mutta erilaisista peleistä kiinnostuneille löytyy myös paljon tarjontaa.

Kirjojen lisäksi tarvitaan usein noppia. Roolipeleissä käytetyt nopat voivat olla 4-tahoisia, 6-tahoisia, 8-tahoisia, 10-tahoisia, 12-tahoisia tai 20-tahoisia. Yksi noppapaketti maksaa 5-10€ ja mukana tulee yksi jokaista erilaista.

Internetistä löytyy myös paljon ilmaista roolipelimateriaalia, pääasiassa englanniksi mutta myös suomeksi. Tarjolla on kokonaisia roolipelikirjoja sekä yksittäisiä seikkailuja.

Kokonaisia ilmaiseksi saatavilla olevia suomenkielisiä roolipelikirjoja:

Lisää pelimateriaalia löytyy esimerkiksi Mekanismi-wikistä: http://mekanismi.sange.fi/pmwiki/pmwiki.php/Sourcebooks/Seikkailut.

Kuinka jatkaa harrastusta ja lisätietoja:

Roolipelien pelaamista varten tarvitset peliryhmän, jonka kanssa pidätte samanlaisista peleistä. Toiset voivat pitää luolastoseikkailusta ja haasteiden voittamisesta, kun toiset nauttivat avaruusoopperasta ja juonenkäänteistä.

Jos sinulla ei vielä ole valmista peliryhmää, mene Pelilauta-foorumille: http://pelilauta.fi/index.php/board,25.0.html. Foorumilta näet onko kotipaikkakunnallasi roolipeliryhmiä jotka etsivät pelaajia, voit ilmoittaa etsiväsi peliryhmää tai kerätä uuden ryhmän.

Alueellasi saattaa toimia myös paikallinen roolipeliyhdistys. Yhdistykset löytyvät Roolipelitiedotuksen roolipeliyhdistyslistalta https://roolipelit.wordpress.com/roolipelimateriaalia/roolipeliyhdistyksia.

Jos sopivaa peliryhmää ei löydy, niin sellaisen voi perustaa myös itse. Voit toimia itse pelinjohtajana ja kutsua muut paikalle pelaajina. Tarvitset vain valmiin seikkailun, jonka haluat peluuttaa, sekä hiukan valmistautumista. Ensimmäiseksi seikkailuksi voit valita esimerkiksi jonkin Ropeconin skenaariokilpailujen skenaarion, jotka löytyvät ylempänä linkatusta Mekanismista. Pelaajia voit värvätä kavereista ja etsiä aiemmin mainitulta Pelilauta-foorumilta. Internetissä on paljon ohjeita pelinjohtamisesta, esimerkiksi: https://ropenomicon.wordpress.com/2012/05/09/aloittelevan-pelinjohtajan-opas/.